perjantai 5. syyskuuta 2014

Kun äiti astui ulos vauvakuplasta

Puoli vuotta katkonaista unta.
Tunnin välein heräilyä.
Ei kai se ihme ole jos vähän ränsistyneeltä näyttää?
 
Oon kulkenut päivästä toiseen sellaiset vaatteet päällä, mitkä nyt sattui käteen tarttumaan vaatehuoneen lattialta.
Tottakai lapseni vaatteet on siististi viikattuina, kuin armeijassa.
Omat hujanhajan.
En oo välittänyt, jos paidastani löytyy eiliset kuningatarsoseen jämät.
Saatika murehtinut sukkieni eriparisuutta.
Vetänyt suttunutturan, joka ikinen aamu.
Käyttänyt ballerinojen kanssa sukkia, HYI!




Oon ostanut vain lapselleni vaatekaapin täyteen asu vaihtoehtoja.
Oon ollut tarkka kauppareissulle lähtiessä, että pojan vaatteet ovat puhtaat, sävysävyyn.
Mutta mitä mä olen tehnyt itselleni? 
Vähät välittänyt.
Oon antanut itselleni luvan ränsistyä.



Aivan liian kauan oon katsellut peilistä

Tummia silmänalusiani,
kalpeita kasvojani,
kilomertin pituista juurikasvuani,
väsyneitä silmiäni,
huonosti hoidettuja hiuksia,
mallistaan uloskasvaneita kulmakarvoja.
Tää listä vois jatkua loputtomiin...

Oon töllöttänyt tuota peilikuvaani kauhistellen, mutta jokaikinen kerta todennut
  " noh, mähän oon vaan kotimutsi"
Joka kerta keksinyt tekosyyn itselleni näyttää haamulta.


Tällainen mä oikeesti haluaisin olla.
Fresh.
Haluan näyttää ja olla se hyvinvoiva äiti.
Ulkoisesti sekä sisäisesti.

Vaikka lapsen saaminen on opettanut mua kulkemaan kaupungilla meikittä, olematta niin itsekriittinen. Se on opettanut mulle myös hyvin tärkeän asian, itsestään huolehtimisen tärkeyden.
Vaikka mä olen pienen, huonosti yönsä nukkuvan pojan äiti, mulla on oikeus tai oikeastaan tarve saada olla omaitsensä.

Ei se riitä, että mies tokaisee
" sä nyt oot aina kaunis, oli sulla päällä mitä tahansa, meikkiä tai ei".  
Ja mä tiedän, että toinen tarkoittaa sitä ihan oikeasti, eikä vain sano sitä siks kun miehen nyt täytyy sanoa niin.

Se ei vaan yksinkertaisesti riitä.
Mä tarviin sen hyväksynnän myös itseltäni.




 Mulla on viikonloppu vauva vapaata.
Ja mä todella oon tämän tarpeessa.
Aion järjestellä omatkin tavarani.
Laittaa ne lapsettomanakin käyttämäni kuteet kädenulottuville.
Ja kaiken tämän pinnallisuuden lisäksi, n-u-k-k-u-a.
Sekä syödä, mitä mä oon tehnyt silloin kun oon nyt sattunut muistamaan.

Tänään mä sen tein, astuin ulos vauvakuplasta ja tuo hetki on nyt ikuistettuna näihin kuviin.

Hyppäsin pitkästä aikaa kuvattavaksi kameran eteen.
 Minkä mä olen viimeksi tehnyt kunnolla masukuvia kuvatessa.

Pitkästä aikaa mä mietin, 
miltä mä näytän?
Mitä mä puen päälle?



Vaikka tyvikasvu on edelleen värjäämättä sekä silmänaluset mustana
täytyy myöntää, että kyllä mä itseltäni kysyin "kuka tuo nainen noissa kuvissa on " ?

On se senverran kauan ollut kadoksissa.

Vaikka mä jatkossakin asetan lapseni etusijalle asiassa kuin asiassa, aion huolehtia itsestäni paremmin. 

Se oli lupaus.

Vaikka se vaatisi paljon, se antaa enemmän.







40 kommenttia:

  1. Mun asupostaus näyttää tähän verraten surulliselta :D

    VastaaPoista
  2. Sä oot kyllä todella upea! Hehkut oikein sitä kuinka onnellinen oot! :))

    VastaaPoista
  3. Vau, hyvin kirjotettu! Voin niin kompata sua kaikissa noissa tuntemuksissa. Sitä ajattelee vaan, että kunhan lapsella on nätit ja puhtaat vaatteet, kunhan lapsi saa ruokaa ja on terve, itellä ei ole niinkään väliä. Onhan se ihanan helppoa, kun on oppinu menemään kauppaan hiukset räjähdyksen jäljiltä ja naama meikittömänä, mutta kyllä mä oon monesti pelästyny omaa olemustani, jos siellä kaupassa oon peilin eteen eksyny! Tilanne jatkuu silti edelleen (lapsi on jo pian puolitoistavuotias) samana, vaikka haluaisin laittautua, niin aina vaan en jaksa. Mutta hei, me äidit ollaan upeita laittamattominakin eikö? Ihania kuvia susta, olet kaunis! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Aivan me ollaan sellaisia supersankareita kun selviydytään arjesta pienten lapsiemme kanssa ja haluan nyt viel sanoa, että terveys ja kaikki sisäinen hyvinvointi on miljoonasti tärkeämpää kun ulkonäkö... :) mutta mä en vaan halua olla aamusta iltaan nuhrunen...

      Poista
  4. Hyviä ajatuksia... :) Ja eikös se ole niin että kun äidillä on hyvä olo, vauvallakin. Oot kaunis mama!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon kirjottanutkin joskus postauksen tuohon lausahdukseen liittyen :) kiitos!

      Poista
  5. Mun mielestä oot kyllä tosi kaunis!!!!

    VastaaPoista
  6. Näytät upealta! Itsekin tulee mietittyä Rasmuksen vaatteita paaaljon enemmän kuin omia asuja ja meikatakkin jaksan ihan liian harvoin. Tän asian suhteen pitääkin siis ryhdistäytyä, ei oo aina kivaa näyttää siltä kotiäidiltä kollarit jalassa, tukka ponnarilla ja meikittömänä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän peukkuja, ettei jää vain suunnitelmaksi. Kaikilla jakuilla, kengillä, koruilla, laukuilla ja meikeillä yms on kyllä niin vaikutusta mielialaan, ainakin omalla kohdalla :) kuullostaa pinnalliselta ja sitähän se on mut osa mua ja mun elämäntyyliä :)

      Poista
  7. Tekstissäsi on paljon samaistuttavaa! Täälläkin lasten vaatteita mietitään paljon tarkemmin ja heidän hyvinvoinnista ollaan erittäin tarkkoja, vaikka hyvinvoinnin pohjanahan ovat jaksavat vanhemmat. Hienoa että olet saanut omaa aikaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä mun täytyy ainakin ryhdistäytyä ja alkaa itseenkin panostamaan :)

      Poista
  8. Ei arvostellen, eikä pahaa tarkoittaen.. Missä poikasi on koko viikonlopun?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yökyläilemässä, päivisin käyn pusuttelemassa ja huomennakin taidan hakea markkinoille mukaan, tarkoitus olisi nyt nukkua muutama yö kunnolla että jaksaa taas valvoa :D

      Poista
  9. Tykkään kyllä sun asuista ja vaatemausta :)

    VastaaPoista
  10. Vautsivau mikä mamma! :). Neljäs kuva on aivan mahtava! :)

    VastaaPoista
  11. Huhu mikä tyylimamma täältä löytyikään! Ihana Tiia!! <3

    Ja tiiäkkö mitä, mä oon koko kesän kulkenu vaa arskat päässä enkä oo paljo meikkaillu. Välillä kyllä käy silleen iha oikeesti, että unohtaa kattoo peiliin, kun lähtee pojan kans vaikka puistoon. Välillä unohdan harjata hiuksetkin -varsinkin aamuisin. :`D Mietin itekki, et vois vähä panostaa tohon ulkonäköönkin ja pukeutumiseen, koska itellä on heti fressimpi olo sen jälkeen:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tania <3 ! Mitä sun blogista nyt kuvia katselee niin oot fresh, aina :) mutta totta tosiaan kun vähänkin tekee itselelleen jotain niin piristyy heti :)

      Poista
  12. Hyvä!! Hienoa!!
    Hyvältä näyttää!

    VastaaPoista
  13. Edelleen, sä oot upea!! En ole blogissasi vielä kertaakaan törmännyt kuvaasi miettien että mitähän tuonkin päässä on liikkunut kun tuon näköisenä lähtenyt!
    Sä inspiroit mua ihan hirveesti.
    Olet kaunis nuori äiti ja nainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällaisen kommentin jälkeen olen kyllä yhtä hymyä, iso kiitos sinulle :)

      Poista
  14. Inspiroiva postaus, näytät UPEELTA! Mä oon kulkenut 2 vuotta ränsistyneenä, mutta nyt oon ihan pikkuhiljaa alkanut yhä enemmän kiinnittää huomiota itseeni. Tämä postaus antoi taas uutta boostia mulle ja taas tekee mieli panostaa enemmän :) Silloin harvoin kun jaksan panostaa niin tuntuu kyllä miljoonasti paremmalta ja itsevarmemmalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemppiä, kyllä omalla kohdalla ainakin piristi paljon kun vähän edes panostaa itseensä :)

      Poista
  15. Vastaukset
    1. Joo, en edes muista mistä oon sen ostanut... Paljon ainakin oon käyttänyt :)

      Poista