tiistai 21. lokakuuta 2014

tarina nimen takaa

Masussa meillä asui poika nimeltä Kuutti. Koko raskauden ajan pohdin nimiä tulevalle punapäälle, jotenkin vaan olin sata prosenttisesti varma tulokkaan olevan punapää. Heti kun on joku pienikin kuva päässä, miltä poika voisi näyttää oli helpompi lähteä suunnittelemaan nimeä pojalle.

Tiesin, että en tule etunimeksi antamaan erikoista nimeä vaan haluamme sen olevan tavallinen suomalainen nimi, sukunimeen sopiva. Robertot, Sebastianit sekä Romeot unohdettiin heti. Niissä ei ole mitään vikaa, mutta ne ovat kaukana omista mieltymyksistämme.

Kuvissa vilahtelee "Kuutin" baby shower juhlissa toteutettu ohjelmanumero, jossa kaverit sai arvailla tulevan pojan nimeä ja myös mm. syntymämittoja. Sain sitten vielä omakseni tuon ihanan vihkosen, mikä on todella ihana muisto juhlista.





Tämä ei ollutkaan niin helppoa, sillä halusimme isän mukaan säilyttää suvussa nimeä Nikolai, joten se täytyisi antaa toiseksi tai kolmanneksi nimeksi. Mutta mihin suomalaiseen nimeen sitten Nikolai sopisi? Olin varma, että nimi tarvitsee kolmannenkin nimen toimiakseen.

Osmo, kaatui siihen että perheessä asuu koira nimeltään Okko. Kaksi liian samanlaista nimeä. Osmolle emme siis ehtineet edes pohtia toista nimeä, sillä nimi yliviivattiin lähes tulkoot heti.
Muitakin o- kirjaimella nimiä pohdimme kuten Otsoa, mutta jotenkin en halunnut koiralle ja lapselle samantyylisiä nimiä.

Aarre, tähän oli jo toinenkin nimi valmiina nimittäin Kasper. Aarre Kasper, tällä mentiin eteenpäin ja ajateltiin että olipas helppoa. No niinhän siinä kävi, että kyllästyimme.  Aarre unohtui, ja Kasper jäi jotenkin vielä pyörimään mielessä, kunne sukulaiset keksivät että Kasperhan siitä tulee, se nyt on täysin selvää. No eipäs tullutkaan, en halunnut kastaa Kasperiksi. Ähä kutti, moni luuli loppuun asti pojan nimeksi tulevan Kasper. Huijasimme!

Toivo, voi että mä rakastan näitä vanhoja nimiä. Toivo on super kaunis siinä missä Oiva ja Einokin.
Oivasta nyt vaan tuli liikaa mieleen Ansa ja Oiva sekä Einoja vaan tupsahteli liikaa, niin kuin sieniä sateella. Toivo hmm, no se ei nyt vaan sopinut yllätysvauvalle, vai mitä mieltä olette?

Nestori, hurmasi minut vaikka se ei niin tavallinen olekkaan. En tunne yhtäkään Nestori nimistä poikaa, paitsi pikku kakkosen lintuohjelman pienen lintubongarin. En osaa sanoa mistä Nestori mieleen pompahti, jotenkin vaan mielikuva punatukkaisesta pojasta toi mieleen nimen Nestori. Mies ei kovasti innostunut, liian pitkä ja vaikea pienen ihmisen suuhun. Sitten tuli mieleen se biisi "tanssittu koskaan ei Nestorin häitä". No siinä meni sitten se Nestori roskakoriin, lähes tulkoot kokonaan. Pidin nimestä hyvin paljon, yritin unohtaa tuon biisin mutta se vaan sinnikkäästi soi päässäni. En siis haudannut ajatusta kokonaan, se sai edelleen säilyä ruutupaperilla.

Kauko, oli yksi nimi mitä en etunimeksi voisi lapselleni antaa. Nimi tulee isänpuolen suvusta, mutta mielestäni se on liian "kova" ja töksähtelevä nimi pehmoiselle vauvalle. Kävi se mielessä kun pohdimme Nestori nimeä.  Nimittäin yhdessä vaiheessa ykkösenä pyöri nimi " Nestori Kauko Albert" Älkää kysykö mistä tuo Albert tuli, jostain se vaan tupsahti.

Patrik. Tuo ryhdikäs nimi oli ykkösenä kauan aikaa. Naurattaa mutta teininä olin antamassa lapselleni nimeksi "David Johan Nikolai", apua miten ajatukset nimistä muuttuvatkaan.
Annoin sen nimeksi nallelle jonka sain mieheltäni armeija aikana. No ei se kauaa ollut nimeltään David, kun joku tokaisi sen näyttävän enemmän Patrikilta. Patrik on kiva nimi, jotenkin niin ytimekäs. Ja haluan sanoa, että David on hieno nimi, mutta ei se nyt meidän pojalle sovi.

Patrik Nestor Nikolai. Siinä se nyt oli, täydellinen nimi pojallemme. Niinhän minä ainakin luulin, kunnes saunanlauteilla istuessa mieheni kysäisi "miten olisi Niilo ?". Voi juku sitä riemua kun tajusin, että Niilohan on vallanmainio nimi. Suomalainen, kaunis, helppo lausua ja yksikertaisesti sopiva nimi punapäälle. Tuosta saunahetkestä lähtien poika kantoi nimeä "Niilo Nikolai".. mutta nainen kun olen halusin saada tahtoni lävitse, Nestori oli johonkin vielä lykättävä. "Niilo Nestori Nikolai", jotenkin vain töksähti. Liian pitkä. Liian lorumainen. No emme ehtineet edes saunoa loppuun kun Nestorista muovautui Nestor.



Siinä se nyt oli "Niilo Nestor Nikolai",  ja tuon jälkeen asiasta ei enää keskusteltu. Tottakai, virallinen päätös syntyi vasta synnytyksen jälkeen. Täytyyhän lapsi nyt nähdä, että näyttääkö hän Niilolta. Nimi on mielestäni ryhdikäs. Toivon, että poikamme pitää nimestään koko ikänsä. Minä ainakin pidän siitä kovasti, aion lähitulevaisuudessa ikuistaa sen iholleni. 

Ja mitä sitten tulee Niilo nimen alkuperään. Tämä oli oikeastaan sattumaa, että kaikki kolme nimeä ovat peräisin kreikkalaisesta nimestä Nikolaus. Nimi tarkoittaa "voittoa" sekä "kansaa". Ja minusta tuo voitto sopii yllätysvauvalle paremmin kuin se Toivo. Hän nimittäin voitti muut uimarit ja päätti tulla elämäämme. Onneksi.


Nyt olisi kiva kuulla muiden nimi vaihtoehtoja, oliko päätös helppo? Kuinka monta kertaa nimi vaihtui raskauden aikana? Eikö lapsi näyttänytkään nimeltä minkä olisit halunut antaa? Mitä mieltä läheiset olivat nimestä? Syntyikö päätös yhdessä vai oliko nimen päätöksen kanssa erimielisyyksiä?




21 kommenttia:

  1. Meilläkin oli Toivo vaihtoehdoissa :D Ja Einohan meille tulikin sitten toiseksi nimeksi, sitäkin ensin mietittiin etunimeksi mutta niitä alkaa olla nykypäivänä aika paljon.
    ei todellakaan ollut helppoa päättää, vasta kun vauvan ensikertaa näki niin alkoi vaihtoehtoja paremmin ilmestyä. Niimpä meille tulikin Eelis Eino Ilmari :)
    varmaan instagramista ootkin huomannut ;) hehe.

    -Rosa, Eeliksen (6kk) äiti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eelis on kanssa kaunis, muita e kirjaimella mua miellyttäviä on sit Eeliksen ja Einon lisäksi Elias( mut katon salkkareita niin mulla tulee vaan se elias mieleen, vaikka siinä ei mitään vikaa olekkaan) ja onhan niitä vaikka mitä muitakin ihanuuksia e kirjaimella, pää lyö tyhjää. Todella kaunis kokonaisuus teillä pojan nimenä <3

      Poista
    2. Eelis on niin mun suosikki nimi!! Ja eeli ja elia.

      Oliver Eelis Kalervo on tuo meidän 😊

      Poista
    3. Karkasi.. Miehellä suvussa Kalervo ja sisi se... Itsellä edelleen sopeutumista:S Eelikseen ei mies taipunut etunimeksi ja tuo oli synnärillä ihan Oliverin näköinen

      Poista
    4. Piti olla siksi ha nauruhymiö :D

      Poista
  2. Meillä oli alusta lähtien Olivia Eerika. Olin sen päättänyt jo pikkutyttönä. Joten nimestähän ei keskusteltu.

    Kun tyttö syntyi mietin etteihäb tyttö näytä yhtääb Olivialta, mietittiin jo Eerika Oliviaakin mutta onneksi pidimme päämme, nimittäin nyt tyttö näyttää juuri Olivialta. Halusin tavallisen nimet mutta silti erikoisen. Ja Olivia on juuri sitä ei ole ihan jokaisella tytöllä.

    Jos meille olisi tullut poika se olisi ollut Konsta Kristian. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa Olivia taisi olla yksi annetuimpia tytön nimiä jokunen vuosi sitten mutta tosi kaunis nimi se on ei siitä pääse yli eikä ympäri ;)

      Poista
    2. Varmasti onkin, näin minä kuulin. Mutta ei silti oli ihan perus perus jennit ja noorat ja jnee :)

      Poista
  3. Hassua kun jotkut tykkää perus suomalaisista nimistä, tai vanhoista nimistä kuten sinä. Ite tykkään semmosista uusista nimistä, mitä ei ole jokatoisella vastaan tulijalla. :)

    Voivoi.. :D Meillä oli pari vaihtoehtoa nimeen
    Mä oon aina halunnu mun pojan nimeks Teo. Jotenkin niin hellyyttävä nimi, mutta mies ei sulattanut tuota nimeä. Jostain sitten tupsahti tytölle nimeksi Sera. Odotimme kuitenki poikaa niin siitä muotoutui Seri. Seri oli pitkään meidän masuvauvan nimi. Se alkoi kuitenkin kyllästyttämään. Kunnes pelattiin Sanajahtia josta kirjaimet olivat muistaakseni peräkkäin ja siinä luki ''Jiro'' Ei ollut sana siinä mutta molemmat olivat sitä mieltä että se on siinä! :)

    Tästä tulis liian pitkä kommentti jos alkaisin raapustaan Onni ja Arnold nimistäkin. Mutta lyhyehkönä, nuo kaksi nimeä tulevat raskaudesta ja sen ongelmista.

    Poikamme sai nimeksi Jiro Onni Arnold. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei se sen hassumpaa ole kuin erikoisista nimistä tykkäävät kuten te ;) mä tunnen koiran nimeltä Seri tai oikeestaan kaks niin se kyllä tuli väistämättä ekana mieleen :D Onnistuitte valitsemaan ainakin mun mielestä erikoisen ja osuvan nimen, en nimittäin tunne ketään Jiro nimistä. Onneja on todella paljon, mutta Onni vaan on niin osuva nimi niin ihanalle asialle kuin oma poitsu :)

      Poista
  4. Mä oon halunnut aina suomalaisen nimen lapselle, eikä minusta tai miehestäni olisi antamaan mitään enemmän tai vähemmän erikoisia nimiä. Isomman lapsen nimen päätin heti rakenneultran jälkeen kun selasin nimiä ja enhän mä kovin kauas päässy kun se THE NAME kolahti. Kaveriksi etunimi sai isän toisen niemen. Pikku beben nimiehdotukset eivät olleet isän mieleen joten sanoin hänelle että hän voi päättää etunimen ja niin päätti. Toisen nimen mä ilman lupaa (äidinoikeudella!) laitoin kuulakärkikynällä paperiin (joka on siis THE NAME nykyään) ja kolmas nimi tulee minulta :) Onhan pikkuneidin paperilla oleva etunimi kansainvälisempi kuin muut, mutta tarkoittaa rakastettavaa. Teidän Niilo on niin Niilon näköinen, ihana söpö punapää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hupsista, taas mun vastaus pomppas tohon alas :)

      Poista
  5. Moni on sanonut että Niilo on niin niilo kun olla ja voi. Oon myös kuullut että Niilolle olisi sopinut nimeksi ulkonäkönsä vuoksi Kaapo tai Paavo, mutta tottakai mun silmissä tuo on Niilo eikä kukaan muu :) Mä kanssa olen päättänyt, että jos joskus saan tyttären se on ehdottomasti Kerttu, se vaan on niin kaunis nimi <3

    VastaaPoista
  6. Eikä ihana tuo vihkonen idea. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on ihana! Tuossa vaan ihan muutamia nimiehdotuksia, tupa oli aika täys kavereita että vihossa olis ollut paljon muitakin nimi arvailuja, sivuja oli vaan vaikee kuvata kun toi on laminoitu niin heijastus tuli kaikkiin muihin kuviin. Tota en kyllä aijo hukata, se on tosi tärkeä mulle <3

      Poista
  7. Meidän poika sai nimekseen Samuel Johannes. Samuel on vaan niin kaunis nimi. Mun toinen nimi on Johanna ja edesmenneen vaarini toinen nimi on Johannes, lisäksi Johannes on myös kaunis, siitä siis toinen nimi. En ollut muistaanutkaan, että mummini isän nimi oli Samuel, joten aika hauska sattuma!

    En muista miten päädyin blogiisi, mutta liityinpä lukijaksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniita nimiä molemmat :) me vasta ristiäisten jälkeen saimme tietää molempien suvusta löytyvän Niiloja, mutta monien monien vuosien takaa. Tervetuloa lukijaksi <3 tänään tulossa uutta tekstiä!

      Poista
  8. Meillä ei ollut hajuakaan pojan nimestä pitkään aikaan, vaikka tyyppi oli jo syntynyt ajat sitten.. poikamme oli vaan vauva ekat 2kk elämästään:D viikkoa ennen ristiäisiä alettiin sitten jo hätäillä eikä mikään ollut sopiva tai pojan näköinen tai oli ristiriitoja isän kanssa:) päivää ennen ristiäisiä lyötiin nimi lukkoon ja pojan etunimeksi tuli niclas ja toiset nimet tulivat suoraan molempien suvuista koska suvuissamme kulkivatkin samat nimet ja sitten se vaan tuntui oikealta edesmenneiden vaariemme etunimet olivat olleet samat ja minun rakkaan vaarivainaani toinen nimi oli toisena nimenä puolella mieheni suvusta:) poikamme siis sai toisiksi nimikseen äitille maailman rakkaimman vaarin koko nimen ja mieheni suvussa kulkeneet nimet. Jotenkin ei siinä vaiheessa enää vaihtoehtoja ollut:) niilo on ihan todella ihana nimi ja olikin munkin listalla pitkään♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä taas pelkäsin etten totu kutsumaan vauvaa omalla nimellään, kun kaikki tuttavat ja tietysti me tulevat vanhemmat puhuimme Kuutista. Kyllähän nimi löytyy jopa kalenterista, ja törmäsin kolmessa lehtijutussu nimeen Kuutti raskauden aikana..mun mielestä se oli vähän erikoinen, Nuuttia mietimme tai oikeestaan meille ehdotettiin mut ei se ollut yhtään meidän juttu :) ihanaa, että olette säilyttäneet suvussa kulkevia nimiä, se on mun mielestä tärkeää. Olisi miehen tokanimi ollut mikätahansa niin olisin kyllä jatkanut perinnettä, ehkä en nyt mitään Yrjö antais mut jokatapauksessa yritin vaan sanoa että super hienoa jatkaa pappojen ja vaarien nimiä. He varmasti kunnioittavat vaikka eivät välttämättä enää täällä olekkaan:)

      Poista