keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Lapseni on SUURI, entäs sitten?!


Kaksplussan ihastuttava portaali bloggaaja Tiina blogissaan Fit Fat Mama kirjoitti lapsensa pienikokoisuudesta lapseni on pieni, entäs sitten? –postauksessa. Tekstin innoittamana päätiin kertoa meidän ei pienestä vain SUURESTA lapsestamme. Siitä miltä minusta tuntuu, kun lapsen suuruutta ihmetellään.

Kaikki alkoi jo oikeastaan raskausaikana, nimittäin vatsan kokoani suoranaisesti kauhisteltiin. Erotin kyllä ne positiiviset lausahdukset sieltä negatiivisten joukosta, "Oho, jestas se on iso" oli mielestäni asiallinen, mutta sitten kun aletaan heittämään "ei ole enää tervettä, että on noin iso raskausmaha", vaikka tuonkin voi heittää huumorilla pahaa tarkoittamatta. Se särähtää odottavan äidin korvaan ja pahasti.

Ja kun h-hetki alkoi lähestyä lausahdus "tuolla asuu jättivauva, joka tulee syntyessään näyttämään jo taaperolta". Heh heh, tattista vaan nyt saan ainakin pelätä paikkojen repeämistä. Olisiko ehkä kannattanut tokaista "älä huoli, jos se ei mahdu se leikataan". Ehei, toivoteltiin onnea viisi kiloisen körilään synnyttämiseen. Toki syntyihän sieltä 4560g painava sekä 55cm pitkä oleva poika joka viikon sairaalassa olon jälkeen hyppäsi kokoon 62 cm. Olihan se hassua meille vanhemmille, ettei häntä voinutkaan pukea 56 cm vaatteisiin, joita olimme hankkineet kasoittain. Oli hän silti meidän vastasyntynyt, ihan yhtälailla kun viereisen huoneen 2700 g painoinen tyttövauva. Eikä todellakaan mikään jättiläinen. Vauvalta hän näytti.


Hän on yhtä makkaraa, sanon äitinä aina naurahtaen. En koskaan ole ollut huolissani,enkä varsinaisesti loukkaantunut kenenkään kommenteista, mutta välillä muiden ihmettely turhauttaa. 
Ei noin pieni ihminen voi juoda niin paljon kerralla vieroitusvalmistetta? Ei noin pieni ihminen tarvitse noin suuria ruoka-annoksia? Noin pieni ihminen pärjää pienemmillä annoksilla? Tuo ruoan syömisen määrähän on jo huolestuttavaa? Jos pieni ihminen haluaa syödä kolme satsumaa kerralla ja vetää siihen päälle vielä kokonaisen banaanin, entä sitten? Ei se huvikseen syö. Erotan kyllä puuroa kauhoessa, milloin suu aukeaa nälästä ammolleen ja milloin kädet rupeavat huitomaan lusikkaa pois, kun ei enää maistu. Kyllä minun lapseni ilmaisee täydeksi tulemisen olon, vaikka ei osakkaan vielä sanoa "kiitos, nyt riittää". 

Mielestäni on hassua, että lastenvaatteissa kokolapussa ilmaistaan myös ikä, siis ikä minkä ikäisille vaate on suunnattu? Siis haloo? EN siis yhtään ihmettele, miksi jo leikki-ikäisillä kehon kuva vääristyy, kun pienestä saakka vertaillaan. Ollaanko me aikuiset saman kokoisia tietyn ikäisinä? Ei olla. Entäs sitten se jos vaatekaupatkin päättäisivät kirjoittaa M- koon kokolappuun lisäksi ikäsuosituksen? Ja vain yli 50 vuotiaat miehet saisivat käyttää xl-kokoa? 


En ole koskaan sen suuremmin kertonut neuvolakuulumisia blogin puolella, mutta tottakai nyt täytyy kertoa että meidän Niilo on 8 kuukauden ikäinen ja painaa tällä hetkellä 11 kg ja hurmaa ainakin minut makkaroillaan sekä kolmoisleuallaan. Niilon suurikokoisuudesta ei ole ollut matkanvarrella mitään haittaa. Tottakai ne ilmeet mitä saan, kun kerron lapseni iän sitä kysyttäessä tuntemattomalle ihmiselle vaikkapa kaupan kassajonossa alkaa jo vähän kyllästyttämään. Täytyisiköhän suoraan vaan valehdella hänen olevan reilu vuoden ikäinen, niin välttyisi siltä kysely aallolta.

Niin ja olihan äidin selkä kovilla, kun sai kannella aamusta iltaan 10 kiloista miehen alkua, kunnes vihdoin ympärillä oleva elämä alkoi kiinnostaa niin paljon, että pieni ihminen päätti oppia liikkumaan itse. Niin ja jos jotain miinuspuoli etsii, seuraavaksi täytyy siirtyä "isojen poikien" puolelle vaateostoksilla. Nyt mennään koossa 86cm, vika vauvakoko!




No joka tapauksessa, lapseni on söpö oli hän sitten ikäisensä tai vanhemman kokoinen. Ja mitä ihmettä tarkoittaa "ikäisensä kokoinen" tuollainen sanahan pitäisi olla laissa kiellettyä. Olkaa siis ylpeitä lapsistamme, kulkivat he sitten ala- tai yläkäyriä. Mitä väliä? Ihmiset ovat erilaisia, jokainen on IHANA juuri sellaisena kuin on.

81 kommenttia:

  1. Niilo on reipas pikkupoika. Uskon, että kohta sitä painoa ei tule samallatavalla, kuin ennen, koska nyt liikkuu jo enemmän.

    Eikä se nyt mun mielestä niiiiiin isolta vaikuttanut, kun nähtiin.

    Sun ikuinen pienivauva! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja vaikka tulisikin, en ole huolissani:) tietysti jos alkaa mahdottomaksi mennä, se on asia erikseen. Jeps, mun vauvani ! Ikuisesti <3

      Poista
  2. Mua niin raivostuttaa kaikki lasten kokoon liittyvät kommentit, tarkoitan siis näitä huonoja. Enemmän oikeastaan tuo vauvojen makkaroiden ja painon arvosteleminen on suoraan sanottuna oksettavaa, miksi pitää sairas "vain laiha on kaunista" ajatusmaailma aloittaa jo ensimmäisistä elinkuukausista :/ surullista! Ja sitäpaitsi, vauvojen makkarat on maailman suloisimpia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Makkarat on niin ihania pienillä lapsilla, onneksi moni myös tokaisee useati "ihanat pullaposket, ne ovat terveen lapsen merkki" :) ja joo toi kokoasia, onneksi en ole ainoa kuka ärsyyntyy niistä!

      Poista
  3. Kiva että teit postauksen myös tuosta eri ääripäästä :)! Miulla melkee suu loksahti auki kun luin nuo raskausaikana tokaistut kommentit siulle :o! Siis ihan järkkyä. Raskausaika on muutenkin niin uutta, ihmeellistä ja pelottavaa, niin todella töykeää että joku tulee laukomaan tollaisia.

    "Ikäisensä kokoinen" bullshittia todellaki! Kukakohan keksiikin noi kokoarviot bodeihin, meidän tapauksessa ei ikinä oo pitänyt paikkaansa :D.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle ideasta! Tykkään blogistasi kovasti :) ja todellakin sinä sen sanoit bullshittia! Sitä nimenomaan!!!

      Poista
  4. Meillä täällä kanssa melko samaa koko luokkaa oleva vauva, tai siis eihän se enää vauva ole, mutta oli! :) Ja meilläkin siirryttiin heti sairaalassa kakkosvaippoihin ja isänki piti uudet isommat kotiutumisvaatteet etsiä ennen ku tuli sairaalasta hakemaan :D Hyvä teksti tämä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana, on siinä varmaan naurattanut kun ei mahtunut mukana oleviin vaatteisiin. Me käytiin suurikokoisuuden vuoks ultrassa usempi kerta viikkoon lasketun tienoilla niin otettiin sit heti isot vaatteet mukaan ja jätettiin ne 50cm kaupanhyllylle;)

      Poista
  5. Hyvä että kirjoitit myös tästä näkökulmasta! Meidän tyttö on varsin normaalin kokoinen, mitä olen verrannut esim meidän fb-ryhmässä muiden ikäisiin. Ehkä pikkasen mennään yläkäyrällä, mutta ei paljoa. Aika paljon saan kuulla tuosta, että onpa pitkä tai kauhean pitkä (???) johon yleensä vastaan että ihan normaalin kokoinen ja isänsäkin on lähes 2metrinen. Jotenkin otan noi kommentit kuitenkin negatiivisesti vaikkei sanoja ehkä niin tarkoitakaan. Yleensä sitä pituutta hämmästelee sellaiset äidit, joiden omat lapset ovat tosi laihoja ja käyvät kasvukontrollissa. Olen aika tyytyväinen, että kokoa löytyy ettei tarvitse olla huolissaan että jotain on vikana saati että muutaman päivän nirsoilu aiheuttaisi mitään.

    On mielestäni myös todella ala-arvoista vertailla että pieni lapsi on söpömpi kuin isompi lapsi. Tuollaiset vanhemmat luo aika kovia ulkonäköpaineita jo pienelle lapselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Olen samaa mieltä kanssasi. aikuset on niin julmia ja heittävät kommentteja, mitkä särähtävät korvaan pahasti vaikka alunperin eivät välttämättä loukkaukseksi tarkoitettukkaan... :) meillä ollaan nirsoiltu pari päivää ja makkarat pitävät kyllä huolen pois ;)

      Poista
    2. Ote fitfatmaman blogi kirjoituksesta:
      "Pieni lapsi on söpömpikin kuin iso. Enkä tarkoita tuolla,että isot lapset olisivat rumia. Mutta jos vierekkäin on vaikka pieni söpö marakatti ja toisella puolella gorilla, niin kyllä marakatti on sievempi. "

      Eikö tämä juuri ollut sitten sitä ala-arvoista kommentointia ?



      Poista
    3. Itse en pidä kokoa söpöyden mittarina :) !

      Poista
  6. Onko ihme että syömishäiriöisiä ihmisiä on niin paljon, tai muuten huonolla itsetunnolla varustettuja? Ei ole, ennenkun on edes syntynyt aletaan miettiä onko "oikean kokoinen". Mun mielestä vauvojen kokojen keskenään vertailut on aivan naurettavia, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Miten pitkiä ihmisiä on suvussa jne. Itselläni oli iso maha raakana ollessa mutta poika päätti syntyä 27+4vk ja on edelleen "pieni kaksivuotias"... Mutta meidän mielestä just hyvä näin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täyttä asiaa! Kiitos kommentista, oon kanssas niin samaa mieltä. Teidän poika on juuri täydellinen sellaisen kuin on :)

      Poista
  7. Kirjoitin vähän samantapaisen postauksen eilen blogissani, ja olen samaa mieltä. Vauvan koolla ei ole mitään väliä, mutta silti sitä ollaan aina arvostelemassa ja kommentoimassa, joka on mielestäni väärin. Jokaisella on kuitenkin oikeus olla omanlaisensa, oli sitten iso tai pieni. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyykin käydä lukemassa ;) totta puhut!

      Poista
  8. Teidän pikkuinen on oikea hurmuri!:) Jokaien lapsi on ainutlaatuinen!<3 Jokainen lapsi kasvaa ja kehttyy yksilöllisesti ja omaa tahtia.:) Meidänkin herra on ikäisekseen todella pitkä ja sitä vähän neuvolassa ihmeteltiinkin mutta en ymmärrä mitä ihmettelemisen aihetta siinä on.. Sanokoot muut mitä haluaa!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos <3 Niilo on juuri näin hyvä aivan kuten teidänkin pitkä poitsu <3

      Poista
  9. Mullakin on muhkuvauva :) tai taapero tuo jo on. Syntyessään ei niiiin suuri mutta pitkä kuitenkin (53cm) ja ekan puolen vuoden saldo oli 10,5kg. Kuitenkin hyvin Terve, ahkera ja äärettömän ihana ja iloinen touhuaja joka ei pienestä hätkähdä ja nyt 1,5v:nä painaa varmaan noin 13kg eli on tasoittunut paljon kasvu :). Mäkin sain raskaana ollessa tosi asiattomia kommentteja mun vatsan koosta. Lopussa vastasin jo noille "onko siellä varmasti vaan yks"- kyselijöille suoraan että kuultu on, et oo hauska ja poistuin paikalta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana, muhkuvauva! :) tiedän tasantarkkaan miltä nuo kommentit masua kohtaan on tuntunut :/ multakin kyseltiin aina jos olis kaksoset tulossa, no lopussa otin sen huumorilla ja sanoin et kaksoset roikkuu täs hieman ylempänä ;)

      Poista
  10. Kaunis teksti! <3 jokainen on tosiaan erilainen, ja on väärin että pienestä iästä asti ihmiset kauhistelevat toisen kokoa.. Mä varmaan kilahtaisin jossain vaiheessa ihmisille jotka kauhistelevat oman lapsen kokoa:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna ! Ja aivan, oon samaa mieltä. Jokain tallaa tavallaan ja kasvaa omilla käyrillään ;)

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että tekstini ymmärettiin ! <3

      Poista
  12. Hyvä kirjoitus ! Meillä tyttö 7kk on n. 70cm pitkä ja hädin tuskin 7,7kg ja kaikki sanovat laiheliiniksi ja kysyvät minulta annanko tarpeeksi ruokaa. Kiinteitä syödään neljästi päivässä + tissiä niin paljon kuin mieli tekee, en kai pitäisi lastani nälässä. Vauvat kasvavat niin eri tahtia! Ja sitä paitsi, vauvamakkarat on niiiiin ihania <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Milla! :) Varmasi ruokit tarpeeksi, kyllä äitinä tietää parhaiten mitä oma lapsi tarvitsee. Olet hyvä äiti, muista se<3

      Poista
  13. Ihana Niilo. <3 Ihana makkarapoika <3 !!! Jokainen lapsi kasvaa erilailla, jokainen on erikokoinen, jokainen on erilainen! Mun poikani oli syntyessään 3960g ja 54cm ja 8kk ikäisenä oli 10270kg! Nyt on 3.6vuotta ja painaa 18kg! Paino tasaantuu kun alkaa kunnolla liikkumaan. :)

    VastaaPoista
  14. Tää taitaa nykypäivänä mennä vaan pahempaan suuntaan. Sitten ihmetellään, miksi yhä nuoremmat kärsivät ulkonököpaineista yms.
    Mieheni pikkusisko, 5lk. sai kuulla 3lk. - 4lk. vaihteessa kouluterveydenhoitajalta, kuinka hän on ikäisekseen liian painava?!?!?! Ja kaikki meistä plus tuntemattomat muutkin oltiin sitä mieltä, että ne on vaan vaa'an numeroita koska tyttö ei koskaan ole ollut lihava eikä mitään muutakaan! Kasvava ja kehittyvä nuori nainen! Se sai meidät suuttumaan pahemman kerran. Missään nimessä ei pitäisi mennä sanomaan tuollaista ainakaan ääneen - saati syystä. Sen seurauksena neiti 3lk. aloitti jo silloin vertailemaan omaa kroppaansa muihin. Sanoi minullekin monta kertaa kuinka hän haluaisi olla yhtä laiha kuin minä (174cm / 56-57kg). Pitkät keskustelut aina käytiin ettei tämän tarvitse vertailla itseään ja on kaunis, nuori kasvava tyttö.

    Miksi pitää tuijottaa käyriä ja tosiaan vertailla muihin! Kaksplus -lehdessä olikin juuri tähän aiheeseen liittyvä juttu myöskin. Tuollaiset lisää vaan pahaa oloa äideille/isille sekä tietyssä vaiheessa myös lapselle itselleen.

    Hieno kirjoitus Tiitu! Niilo on ihana ja komea vauva! Keskisormi pystyyn muiden mielipiteille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari! Ja aivan, just itekkin kirjotin etten todellakaan ihmettele miks aivan liian nuoret lapset murehtivat ulkonäkö asioita. Lapset on lapsia, ja toivotaan että käyrät lähtis :D Kiitos kommentista<3 ;)

      Poista
  15. Ihana postaus :) mä en ole ikinä tajunnut tota että kuteissa ilmotetaan ikä, siis en ole pitänyt sitä outona mutta nytkun asian noin ilmaisit niin se on todella outoa :D Vois vaatevalistajille pistää palautetta! Mä en osaa ajatella vastasyntynyttä ikinä isona vaikka olisi viisikiloinen. Pieniä ne on kaikki oli sitten kaksi kiloa tai neljä kiloa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hihi, aivan! pieniä vastasyntyneitä kiloista huolimatta! <3

      Poista
  16. Juurikin näin :)! Meillä poju 'ikäistään' lyhyempi, ja painoa 8kk neuvolassa oli hieman reilut 10 kiloa. Eli täällä kasvetaan nyt jo leveyssuunnassa :D. Tuntuu että nykyään neuvolassa tädit katsoo aivan liikaa niitä kasvukäyriä, hyvähän se on että kasvua seurataan mutta joku maalaisjärki täytyisi siinäkin säilyttää. Hyvänä esimerkkinä se että poikamme pää kasvaa liian nopeesti, tai on liian iso. Kävimme siitä tutkimuksissa ja mitään poikkeavaa ei löytynyt, meillä isimiehen kanssa päät vaan on isot ja isiltä se päänmuoto vaikuttaa mittaan. Mutta edelleen ne 'ihmettelevät' ääneen että kuinka se voi kasvaa noin paljon jne.

    Selkä täälläkin on ollut kovalla koetuksella tuon suuren pienen rakkauden kantamisesta. Onneksi nyt jo liikutaan vähän, tosin taaksepäin. Vielä ei olla hoksattu että eteenpäin pääsee myös konttaamalla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. meilläkin liikuttii ekana vain taaksepäin.. Arki helpottui huomattvasti pojan oppiessa liikkumisen, vaikka sais olla silmät selässäkin, mutta onneksi ei enää tarvise kanniskella joka paikkaan. Vaunutkin otan mukaan pienelle reissullekkin esim. pankkiin sillä muutenkin omaan huonon ryhdin ja tuon kantaminen ei kyllä auta siihen tippaakaan :/ täytyy ajatella omaakin terveyttä ja jaksamista.. yhdessä vaiheessa vihloi jo niin kovin, että meni yö unetkin.. täytyy alkaa tosissaan miettimään hieroja ja muita mahdollisia apukeinoja tän ärsyttävän selän parantamiseks :)

      Poista
  17. Ja kylhän ne posket kapenee, ku löytää liikkeelle lähtemisen ilon.. Kaikki vauvathant on michelin-ukkoja jossain vaiheessa.. Eikä siinä mitään pahaa ole, jos perheen perusruokailurytmit on kohillaan...

    VastaaPoista
  18. Ihana mössykkäinen <3 Meidän Hugo on kooltaan ihan "keskiverto", mutta hän syö ihan järkyttävän paljon ruokaa päivässä... Varsinkin aamu sekä iltapuuron koko on yhtä suuri kuin isälläänkin. Ja tätähän ihmetellään, kauhistellaan, katsellaan suu auki epäillen. Minulta koko ajan kysellään, että miten se voi syödä noin paljon, onko sillä jokin imeytymishäiriö? Eikö se pärjäisi vähemmällä, onko tuo nyt normaalia? Herra jestas, onhan se nyt hyvä, että lapselle ruoka maistuu ja vielä se OIKEA ruoka. Ei tuota meidän poikaa vaivaa mikään muu häiriö kuin ikiliikkuja ;)

    Kyllähän se niin on, että nämä kokoerot tahtoo sitten pikkuhiljaa tasottua. Vaikka eihän sitä tiiä, josko Niilosta tulee pitkä ja salskea mies ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mössykkäinen, hih :)<3 Joo, sama täällä en itekkään söis noin paljoa puuroa, ei vaan maistu muttta Niilolle maistuu.. :)

      Poista
  19. Aivan ihana makkarajalka teidän Niilo, samanlainen kuin meidän poika! :) kamalaa että olette tuollaisia kommentteja joutuneet kuulemaan, ihmiset osaa olla todellisia urpoja joskus...
    Kiitos tsemppaavasta postauksesta ja mukavaa joulun odotusta koko perheelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. en voi nyt toivottaa kenelle, kun kirjoiti anonyyminä ilman nimimerkkiä :) mutta ihanaa joulun odotusta sinulle myös!

      Poista
  20. Hyvä kirjoitus! Itsekin olen miettinyt samaa asiaa, ja se tosiaan on ärsyttävää, kun lapsen kokoa arvioidaan. Meidän poika syntyi 3650g ja 52cm kokoisena, mutta kasvoi erittäin nopeasti. Koko ajan sain kuulla, että ompa hän iso ja koko ajan luultiin vanhemmaksi kuin onkaan. Myös oma neuvolantäti on kommentoinut, että poika menisi pari kuukautta vanhemmasta.
    Tänä päivänä kasvu on meillä tasoittunut, poika on 7,5kk ja kasvaa tasan neuvolan keskikäyrällä. Silti kaikki sanovat, että ompa hän iso! Mitä ihmettä, ihannoidaanko tänä päivänä vain pieniä vauvoja. Minua on myös aina välillä kommentit loukanneet!
    Mutta ompa minkäkokoinen oma lapsi tahansa, se on aina kaikista lapsista se suloisin <3

    VastaaPoista
  21. Ihana
    poika!
    Meidänkin tyttö on ja on ollu jo alusta alkaen "iso". Nyt 3 v:nä noin
    100cm ja 19 kg. Muakin ärsytti ennen nuo kommentit isoon kokoon viitaten
    (onneksi ei kuitenkaan tytön kuulleen olla mitään negatiivista sanottu)
    mutta nyt olen jo oppinut vain ohittamaan ne. Asia olis toinen tietysti
    jos joku laukois jotain tytön kuullen, silloin kyllä sanoisin
    asiallisesti vastaan. Muutenkin yritän kotona tytölle opettaa,
    esimerkkiä näyttämällä ja kertomalla, että on olemassa tärkeämpiä asoita
    kuin ulkonäkö ja ettei ihmisiä saa arvostella ulkonäön perusteella.

    Olisipa niin kivaa jos siihen kokoon ja ulkonäköön ei koko ajan
    kiinnitettäisi niin paljon huomiota!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Joo kyllä minäkin äitinä puuttuisin, jos joku loukkaavasti kommentoisi lapsen kuullen. Me aikuiset näytämme pienille esimerkkiä :)

      Poista
  22. Asiallinen kirjoitus :) meillä poiks oli myös syntyessään iso; 4520 g ja 56 cm. Ja airaalassa pojan kokoa kauhisteltiin. En imettänyt niin olimme sairaalassa korvikkeilla. Hoitajat eivät antaneet maitoa tarpeeksi vaikka huomasi selvästi että poika huusi nälkää. Soitin itku kurkussa miehellekin että eivät anna maitoa ja poika vaan huutaa. Piti tuua omia maitoja sairaalaan. Yöllä olleet opiskelijat sitten antoivat niin paljon kuin pyysin vain. 6 kk ikäisenä ihmiset luulivat häntä yli 1-vuotiaaksi. Nyt 6-vuotiaana on pieni ja pippurinen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! eli aika saman kokoinen kuin poikamme. Meillä ei onneksi sairaalassa kauhisteltu, kehuivat kovasti komeksi ja tomeraksi. Meillä imetys onnistui sairaalassa vaikka raskastahan se oli, vähän sielä jo tunsin tuntemuksia että taitaa imetys loppua lyhyeen ja niinhän se loppui ja alkoi helpompi arki, kun lapsi sai tarpeeksi maitoa eli korviketta! en kadu yhtään, että luvotin nopesti.. :)

      Poista
  23. Olipas tutun kuuloista! Älä huoli kyllä se tasaantuu pian :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. en huoli, vaikka ei se siitä tasaantuisikaan :) jokainen tallaa tavallaan <3 !

      Poista
  24. Aargh, miten ihmiset kehtaa kommentoida tuollaisia toisilleen. Lapset on ihania oli se koko mikä tahansa. <3

    VastaaPoista
  25. myös minä sain kuulla jo raskausaikana kommenttia vatsan koosta eikä ollut omasta mielestä iso. poika oli syntyessään 53,5cm 4190g ja silloin oli jo "iso" poika nyt 1v1kk 82cm ja n.12kg.. nyt on vaan pitkä käyrien mukaan ikäisekseen.. myös meillä maistuu useampi satsuma päivässä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "meillä maistuu useampi satsuma päivässä"- et tiedäkkään miten leveesti hymyilin tuon lukiessa. IHANA!

      Poista
  26. Näin terveydenhoitajana voin todeta, että useimmiten esim. neuvolassa lapsen koon kommentointi on vain ns. yleistä toteamista :) Tärkeintähän on, että lapsi kasvaa tasaisesti, meni käyrä sitten ala- tai yläpuolella ns. keskiviivan. Toki on niitä vanhan koulukunnan terkkareita, joiden mukaan jokaisen lapsen tulisi olla saman kokoinen ja painoinen :D naurettavaa minusta, eiväthän aikuisetkaan ole samankokoisia...

    On myös hyvä muistaa, että ihmisillä on oikeasti todella erilaisia tapoja ruokkia lapsiaan. Jotkut esim. antavat lapsille liian vähän ruokaa (=lapset näkevät nälkää) ja muksut ovat siksi pienikokoisia. Yllättävän monissa tapauksissa lapsen hidas kasvu koko kertoo siitä, ettei lapsi saa riittävän monipuolista ja energiapitoista ruokaa :/ Joskus pienikokoisuus voi olla myös merkki jostain sairaudesta. Lapsen isokokoisuus puolestaan voi kertoa siitä, että vauva/taapero elää esim. ranskalaisilla ja jäätelöllä --> lapsi ei KOSKAAN syö esim. mitään tuoretta, kuten hedelmiä tai marjoja, vaan käy pelkällä roskaruoalla. Kuulostaa absurdilta, mutta valitettavasti näitä perheitä on paljon ja terveydenhuollon ammattilaisten työhön kuuluu bongata nämä perheet ja antaa ravitsemusohjausta. Isokokoisuus voi myös olla merkki jostain piilevästä terveydellisestä ongelmasta.

    Summasummarum: ei kannata ottaa ihmisten kommentteja niin vakavasti :) neuvolassa varmasti miettivät lapsen ravitsemuksen laatua ja ei-ammattilaiset eivät ymmärrä sitä, että pyöreä lapsi voi olla fyysisesti jopa paremmassa kunnossa, kuin hoikempi. Sinä tunnet muksusi parhaiten ja tiedät teidät ruokailutottumukset; anna hölmöjen kommenttien mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulis :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin voin seisoa sanojeni takana, kun sanon lapseni syövän vain terveellistä ruokaa. Olen todella tarkka mitä nenän eteen annan, viel kun itsekkin söisi samalla tavalla terveellisesti. Kiitos kommentistasi, siinä oli paljon ajatuksia herättäviä asioita :)

      Poista
  27. Minulla ei riittänyt sf-mittauskäyräkään loppuraskaudessa. Olin todella iso, mutta olin myös helvetin ylpeä mun isosta pallosta! Poika painoi syntyessään 3815g ei siis mikään kevyimmästä päästä ja pituutta oli 49,5cm. Mutta yhtä pieneltä hän näytti kuin muutkin sairaalassa olleet vauvat. Ja ruoka maistuu meiän sopusuhtaiselle pojalle aina! Ja nyt seurataan eka kerran pituutta, kun oli viime neuvolakerralla kasvanut n.1cm vähemmän kuin aiemmilla kerroilla, paino nousee käyrien mukaan ja syökin kuin "hevonen". Meidän silmiin kasvaa kyllä pituutta älyttömästi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jes, kohtalontoveri ! Mäkin olin niin ylpeä ja korostavasti pukeudinkin.. masu oli aina pääosassa minne ikinä meninkin. Voihan masukuume <3 ! Niilo kyllä oli isompi kuin yhteisissä tiloissa tavatut vastasyntyneet, mutta silloin olikin pieniä yllättävän paljon.. ja olihan meillä kolme kuukautta aikaa "sulatella" suurta vauvaa, kun tiesimme ettei hän tule olemaan äitinsä syntymämitoissa vaan isin. Tosin isi huiteli vielä komemmissa lukemissa. Kiitos Anna kommentista. Oon saanut tähän ihana paljon pitkiä kommentteja. Jokainen kommentti merkkaa älyttömästi <3

      Poista
  28. Työskentelen pienten lasten kanssa päivittäin (Lohjan päiväkoti täti) ja voin rehellisesti sanoa, että ikinä en ole miettinyt "Herranjestas kun on iso tyttö/poika!". On vanhempia jotka itse stressaa lapsen koosta, etenkin jos he ovat juurikin +- Niilon ikäisiä. Näiden vuosien aikana en ole kertaakaan huolestuneella vanhemmalle antanut neuvoa, että mitäpä jos jättäisit antamatta niitä välipala naksuja yms.tms. Minusta lapsella saa/kuuluu olla juurikin sitä lapsenpyöreyttä, se sitten kurotaan kiinni kun vauhti ja vaaralliset tilanteet lisääntyy ;) Aihe on ihan huippu!
    Ja niinhän se menee, teki niin tai näin = aina väärinpäin. Jos annat pullostamaitoa - seurauksena jeesustellaan sitä että "voi kamala pullomaitoa" jos imetät niin kauhistellaan, että "Vieläkö sä imetät" Näitä aiheita riittää.. "Liikaa syliä" - "Voi kamala, ota nyt syliin se".. "Etkai sä nyt kestovaippoja?!" - "Voi hirvittävä kertakäyttösiäkö sä käytät".
    Olet upea nainen ja vielä upeampi äiti! Ajattelet poikasi parasta ja turha-arvostelu menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Niin sen pitääkin mennä. Poikasi on täydellinen <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Mimmi, sait hymyn huulilleni! Minäkin varmaan annan sellaisen kuvan, että aina ekana jonkun kysyessä ikää rupean selittelemään Niilon ollut iso syntyessään, olen oppinut pikku hiljaa vastaamaan että 9-kuukautta on enkä kommentoi muuta. Valehtelematta jokaisesella kauppareissulla joku tulee kysymään jotain, mikä on mielestäni ihanaa että nykyään ihmiset ovat avoimia. Täytyy itsekkin miettiä, ettei minun tarvitse sen enempää selitellä komeaa poikaani vaan hymyillä aivan kuten kyseliätkin. Aluksi otin itteeni kaiken, mitä kukakin vaan kommentoi hänen koostaan mutta niinkun moni kommentoikin, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos :) Kiitos kommentista Mimmille :)

      Poista
  29. Ensinnäkin, vitsit mikä söpöläinen!!<3 Itsellä taas täysin päinvastainen kokemus (x2), mutta pystyn täysin samaistumaan noihin älyttömiin ja täysin tarpeettomiin kommentteihin. Kävin hiljattain kuopuksen (7kk reilu 6kg, alle 64cm) kanssa työpaikallani, ja sain taaaas kuulla kuinka poikani "on kyllä pienin 7kk ikäinen jonka olen koskaan nähnyt" "meillä oli sellainen lapsi joka oli ruoka-aikaan kotona" Totesin vain että lapsen koko ei kyllä kerro lapsen ruokahalusta. Jos tästä kahden pienikokoisen kanssa elosta ja olosta olen jotain oppinut, niin juuri saman kuin sinäkin. Kommentoidessa toisen vauvan painoon/pituuteen/ihan mihin tahansa, ole kohtelias, kehu/ole positiivinen ja aseta itsesi sen toisen lapsen äidin asemaan. Olisiko omasta mielestä mukava kuulla epäileviä lausahduksia/toteamuksia oman lapsesi ulkonäöstä. Ja vielä puuskahdan tuosta vaatekokojen ikämerkinnästä,oi miksi?! sellaiset on olemassa. Ja jos puhutaan että sen vuoksi, että osataan arvioida esim. Vaatelahjaa jollekin tietyn ikäiselle, mutta kuten nyt todettu, on se aivan mahdotonta. Loistava kirjoitus sinulta (taas)! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niilo kiittää kehuista <3 ! Puhelimet on sitä varten, että joulupukin asioita hoitavat voivat tiedustella kokoa, tai seuraavaa mahdollista kokoa mitä tarvitsis. Meillä on käynyt ainakin linjat kuumana suklaisten soitellessa kokoasioista, onneksi ovat ymmärtäneet että meidän pienokainen tarvitsee jo taaperon vaatteita.. :) Kiitos kommentista Katriina ! iloista joulun odotusta

      Poista
  30. Voi kuvitella, että on ollut turhauttavaa kuunnella jatkuvaa kommentointia mahan ja vauvan koosta :/ Ihan kuin kaikkien pitäisi kasvaa juuri tietyllä käyrällä! Ehkä voisit tokaista jotain takaisin seuraavalle kommentoijalle, kuten vaikka aikuisen painoindeksistä tai muusta vastaavasta :D Itsellä ei ole vastaavaa kokemusta, kun lapset ovat olleet melko pieniä syntyessään ja raskausmaha oli tosi pieni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy myöntää, että minäkin aina ihastelin ja ehkä joskus jopa kummastelin lähipiirissä olvia pieniä masuja, mutta mietin hyvin tarkkaan mitä kommentoin :) positiivisesti ilmaisin muutamalle, että heidän on helpompi palautua, vaikka yksilöllistä se onkin. Ite ainki voisin huijata hyvin pullistamalla, että toinen olis jo tulossa ;) tosin enpä oo tän röllykän eteen mitään vielä tehnytkään... Kiitos kommentista Jasmina :)

      Poista
  31. Huhhuh, mitä kommentteja olet saanut!! Musta sun maha oli aivan huikea! Ja Niilo on mitä suloisin palleropoika <3
    Mulla niin nousee karvat pystyyn tällasesta "tiettyyn käyrään" osumisesta. Se alkaa jo raskausaikana, ja jatkuu neuvola-ajan. Tällöin pääosin tartutaan pituuteen ja painoon - kuinka paljon mennään käyrän yli tai ali. Sama jatkuu kouluiässä - muuttaa vain muotoaan. Musta on jotenkin kummallista, kuinka paljon mitä erilaisempia erityisluokkia nykyään kouluissa onkaan ja mitä erilaisempia diagnooseja koululaiset saavatkaan - jos eivät ole kuten se "normikäyrällä kulkeva". Itse koulussa ollessani, oli meillä tarkkis ja apukoulu - muut meni normiluokilla, jotkut paremmin jotkut heikommin. Ihan kelpo yksilöitä meistäkin tuli :) En kiellä sitä, etteikö erityisopetuksesta olisi hyötyä sitä tarvitseville, mutta jotenkin tuo lasten lokeroiminen jo pienestä pitäen on mun mielestä vaan tosi surullista.
    Joulunodotusterkut ihanalle Niilolle ja koko teijän perheelle <3 !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. en ymmärtänyt heti alkuun tätä kommenttia, luulin että meinasin tämän posatuksen kommetteja ja olin ihan että mitä ihmettä, eihän näissä mitään pahaa ole, hehehe :) Olet niin oikeassa ! Kiitos taas sulle Saija kommentoimisesta, piristät aina pitkillä viesteillä :) Iloista joulunodotusta teidänkin perheelle <3 !!

      Poista
    2. Hahaha :) Juu, en tarkoittanut tän postauksen kommentteja, vaan mitä "palautetta" kerroit ihmisiltä saaneesi ylipäätään raskausaikana ja sen jälkeen. Ehkä vähän kökösti ilmaisin..
      Kiitos <3 !

      Poista
  32. Ihana blogi! Luen huomenna paremmin ajatuksella aiemmat postaukset kun nyt on jo niin myöhä! Mutta vaikuttaa ihanalta blogilta, liityin seuraajaksikin! :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla ja lämpimästi tervetuloa <3

      Poista
  33. Minä taas sain kuulla raskaana ollessani kauhisteluita siitä, kuinka pieni maha minulla oli ja jopa lääkäri povasi pienikokoista vauvaa.. No kuinkas kävikään poika painoi syntyessään 4100g, mikä ei minun mittapuulla ole ainakaan liian pieni vauva :D Ei sen mahan koon perusteella voi aina tietää onko tulossa iso vai pieni vauva ja tuollainen kauhisteleminen on kyllä hölmöä. Poika on kasvanut aina lähellä käyriä, mutta pienestäkin notkahduksesta sai kyllä aina kuulla neuvolasta negatiiviseen sävyyn. Itse, kun olin pieni niin olin juuri sellainen pyöreä ja makkarajalkainen <3 Äitini sai osakseen juuri tuota kauhistelua pyöreydestäni, mutta hän oli myös sitä mieltä, että jos lapsella on nälkä niin kyllä sille on silloin ruokaa annettava. Olen itsekin ihan samaa mieltä, että ei tuon ikäinen lapsi syö huvikseen. Tuollaiset lapsen kokoa arvostelevat kommentit saa kyllä jättää omaan arvoonsa.
    Ihanalta vaikuttaa tämä blogisi. Liityn seuraamaan :)

    VastaaPoista
  34. Ihan mahtava teksti!:) itse myös olen saanut monesti kuulla kuinka lapseni on iso, mutta ei väliä sillä minun lapsenihan se on eikä muiden tarvi sen kokoon puuttua. Pääasia että lapsi syö ja kasvaa😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kiitos:) todellakin! Kunhan ruoka maistuu ja kasvaa normaalisti kaikki ok ! :)

      Poista
  35. Veljeni oli aikoinaan syntyessään suvun isoin ja juuri lähes viisikiloinen. Samoin meni tuo vauva-aika, mutta sitten kun hän kasvoi pikkulapseksi niin on siitä lähtien ollut ehkä ennemminkin ikäluokkansa pienin ja murrosikäisenäkin kasvoi paljon muita myöhemmin. Ja äitiä sattui reisiin kun hän pienenä istui sylissä, oli niin luikero! :D Että vauva-aikana ei kyllä tarvitse olla huolissaan koosta :) Ai niin, ja hauskaa on se, että veljeni on myös punahiuksinen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, mikä sattuma:) kiitos ihanan pitkästä kommentista.

      Poista
  36. Meiltä löytyy aika samanikäine ja kokoinen poitsu kuin teiltä. Samaistuin tähän tekstiin niin, että se olisi yhtä hyvin voinut löytyä omasta blogistani omin sanoineni kirjoitettuna :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi kiva tietää blogisi, jätit varmaan tarkoituksella anonyymi kommentin kuiteskin? :)

      Poista
  37. Meillä myös iso poika, mutta en ole ottanut ilkeitä kommentteja kuuleviin korviinikaan! Sehän on vielä ihan vauva :)

    VastaaPoista
  38. Löysin blogisi kaksplussan kautta. Itselläni kuopuksemme oli tyttö ja painoi 4562g ja oli 53cm pitkä ja niitä kommentteja mitä sai kuulla, ja vielä kun oli tyttö (automaattisesti oletetaan, että tytöt on pienempiä) joten pystyn samaistumaan kirjoitukseesi. Nyt kuopuksemme on 7-vuotias 134cm ja 27kg reipas koululainen <3

    VastaaPoista
  39. Moikka! Kiinnostava kirjoitus! Itse kohta ihanan 5kk pojan äitinä olen onneksi välttynyt kaikilta vauvan koon ihmettelyiltä, menee mulla yli ymmärryksen ihmetellä pikkuruisen vauvan kokoa. Täysimetyksellä menty alusta asti, nyt 9 kg ja kasvaa hienosti omalla käyrällään. Isoimmat vauvakoot vaatteissa käytössä, ihan normaalia :)

    VastaaPoista
  40. Ihanaa huomata, että löytyy muitakin isokokoisia Niilo-poikia <3

    VastaaPoista