maanantai 20. huhtikuuta 2015

ÄITI SÄ OLET HASSU !

Lattialla lapseni kanssa möngertäen erilaisia eläimiä vuoron perään imitoiden oma äitini tokaisi "tiesitkö, että kaikilla ei tule tuo itsestään?" Nyrpistin vastaukseksi hieman kulmiani kysyvän näköisenä "ai niin mikä?"

 - No tuo lapsen kanssa oleminen, hassuttelu, hölmöily leikin lyöminen miksi sitä nyt kutsuisikaan.

Minulle on ollut alusta saakka helppoa heittäytyä ns.lapsen tasolle. Voin rallatella laululeikkejä sekä puhallella pojan masuun paukku ääniä oikeastaan missä vain, milloin vain. Olen sitten muiden äitien tai lapsettomien ystävieni seurassa, käyttäydyn oikeastaan samalla tavalla. Kyllähän sitä joskus tulee huomattua, että joku katsoo hieman hämmentyneenä tai pudistaa päätään hassuttelulle, mutta en anna sen häiritä. Tärkeintä on se, että olen rohkeasti sellainen äiti kun haluan olla. Käyttäydyn juuri niin, kun itsestäni tuntuu luonnolliselta.


Vaikka hassuttelinkin olohuoneen lattialla niin, että tokaisin pingviinin sanovan ping ping ja panda muistaakseni vain papatti ”pa- pa-pa”, hymyilin leveästi, sillä tiesin että äitini katsoi meitä iloiten. Tunsin, miten ylpeä hän oli siitä minkälaisen äitihahmon olen itsestäni vuoden aikana muovannut.


Välillä meidän ostoskärryt muuttuvat kilpa-autoksi hedelmä osastolla, välillä lennetään lentokonetta parkkihallissa ja välillä vaihdetaan nenä pusuja keskellä kahvilan hulinaa. Ja jos poika pillahtaa itkuun ihmisten keskellä esitän itsekin itkevää.Yleensä tuo omituinen vinkunani eli tekoitku saa itkevän pojan kyynelien sijaan kikattamaan.

Nyt minä tulen ja nappaan sinut, on varmaan se eniten suustani kuultu lause leikkien yhteydessä. Tuo siis meinaa sitä, että juoksen karkuun lähteneen lapsosen perään vaikkapa kesken vaipanvaihdon ja takaapäin nappaan hänet syliin ja pusuttelen puhki. Tuo jaksaa naurattaa pientä poikaa aina, ihan aina.

Kaikki varmaan muistaa "leijonaa mä metsästän" kappaleen ? Sitä meillä lauletaan päivittäin. Nimittäin, kun poika on herännyt päiväunilta, avaan hänen oven raolleen menen lattialle ja konttaan hänen luokseen laulaen kyseistä kappaletta. Tuo vasta hauskaa onkin, meistä molemmista. Tuo leijona on tietysti tullut siitä, että poikamme on kuin pieni leijonanpoika pörröpäänä herätessään.

Leijona siis lopulta löytyy aina pinnasängystä, tottakai.


On hyvä olla näin, on helppoa olla näin. On hauskaa hassutella, jokaisesta päivästä tulee erilainen. Jokaisena leikinhetkenä tunnen olevani täysillä mukana.

En malta odottaa, että Niilo oppii puhumaan ja huudahtaa "äiti sä olet hassu", juuri sellainen äiti haluan olla. Olen aina ollut iskän tyttö ja iskä hauskuutti meitä aina hölmöillä leikeillään, joten sieltä tämä hulluttelu on perittyä. 

Ja hei se lässyttely kassajonossa on sitten ihan eri asia, voi äidin murunen söpö pullaposki palleroinen tuitui lässynlää..Ne mä hoidan sitten iltapusujen yhteydessä!


hupsun hauskaa viikkoa kaikille! Onko sinun helppo heittäytyä?


22 kommenttia:

  1. On helppo heittäytyä pojan kanssa leikkiin, ehdottomasti :) Yhteiset leikit on parasta <3 Muistan omasta lapsuudestani paljon vanhempieni kanssa leikittyjä leikkejä ja haluan luoda omalle pojalleni samanlaisia muistoja. Sen tunteen, että olen koko sydämestäni mukana!

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa tutulta :D. Tänää illalla viimeks juostiin ja kiljuttiin Eetun kaa ympäri kämppää :) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, voin vaan kuvitella miten hauska olet kun villiinnyt lasten kanssa. Oot niin uskomattoman positiivinen viime näkemän perusteella ;)

      Poista
  3. Vaikka rakastan hupsutella tyttären kanssa, tulee joskus huono omatunto siitä ettei muka ehdi tai "jaksa" aina hupsutella. Huomaan kiireisenä päivänä, kun ei ehditä kauheasti leikkiä tai muuta että tyttö on eri mielellä kuin rentoina vapaapäivinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon huomannut meillä saman. Pyrin kyllä leikkimään ja olemaan läsnä kokoajan, mutta välillä on päiviä kun akku on itellä lopussa eikä tule leikittyä tarpeeksi. Ilalla kyllä tunnen piston sydämessä, mutta aamulla korjaan heti tilanteen ja leikitään, lauleskellaan ja hassutellaan edellisen päivän edestä :)

      Ei aina voi jaksaa, se on ymmärrettävää :)

      Poista
  4. Samanlainen hassuttelijaäiti täälläkin! <3
    Hei, saisit sä muokattua blogin mobiiliversiota sellaiseksi, että sitä olisi helppo lukea, kiitos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiitukatriina20. huhtikuuta 2015 11.12
      Blogillani ei oo tällä hetkellä mobileversio ollenkaan käytössä, sillä silloin sain jatkuvasti selittää miten blogiini liitytään rekisteröityneeksi lukijaksi.. Ja henkkoht.itse tykkään tästä enemmän näin, mutta et ole ainoa kuka on toivonut puhelinversioo takaisin joten täytyy ehkäpä palauttaa se käyttöön:) kiitos palautteesta!

      Ja ihana että sieläkin on hassu äiti <3

      Poista
  5. Tykkään kyllä laulaa lastenlauluja ja tanssia niihin nolosti, kontata tytön perässä, lorutella, kutitella ja kaikkea tota, mut oon kyl huono siinä, et se yks tai kaks kertaa piiripienipyöriitä riittää mulle.. ja noille pikkusille ei meinaa mikää määrä riittää. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tuttua mä väsyn kanssa paljon ennen kun poitsu. Täytyy kohottaa kuntoa niin pysyn perässä :)

      Poista
  6. Lasten kanssa on kiva hassutella. :D Piristää kummasti omaa mieltä ja lasten nauru on niin ihanan aitoa.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän poitsu on ainakin kova poika nauramaan ja on kyllä todella onnellinen, jos joku heittäytyy hassuttelemaan. Lapset on niin <3

      Poista
  7. mulla menee tuo hupsutellu jotenkin kausittain, tai hetkittäin enemmänkin koska se vaihtelee monta kertaa päivässä :) välillä hupsutellaan ihan hirveästi ja välillä on niin vaikea heittäytyä leikkiin mukaan! Osaan kyllä heittäytyä mutta kerta tai kaksi jotain tiettyä leikkilaulua riittää, en ole mikään kovin pitkäjänteinen leikkiä :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. nyt kun alan miettimään en itsekkään kovin kauaa samaa leikkiä jaksa, se menee oikeastaan niin että meillä on monia pieniä hassuttelu hetkiä pitkin päivää. Jos joku illlalla kysyisi mitä tuli leikittyä en varmaan edes muistaisi kaikkea :)

      Poista
  8. Mie osaan kyllä hupsutella, apinoida ja pelleillä, mutta se leikkiminen ei itsessään suju vieläkään. Tää äiti käyttää mielummin aikaa lapsen kanssa siihen apinointiin sitten. Ulkonakin ennemmin kiipeillään ja touhutaan kuin tehdään hiekkakakkuja. Ehkä niitäkin välillä, mut ei ihan niin suurissa fiiliksissä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. joo toi apinointi on hyvä sana, sellanen mäki oon tai apinointia täälläkin harrastetaan. Ja katsotaan miten tuo itse leikkiminen tässä vuosien varrella muuttu, kun eihän tuo vielä niin kovasti leiki vaan paiskoo tavaroita ja omalla tavallaan suhtautuu leluihin ja muihin leikkeihin. Ehkäpä me kesällä jo leikitään ekoja ihan oikeita leikkejä, saas nähdä :)

      Mäki oon apina aina puistossa, jos niiloa ei kiinnosta keinua niin mä sitten keinun ja niilo vaan kattelee ihmeissään :D

      Poista
  9. Pystyn samaistumaan kirjoitukseen täysin. Tykkään hullutella poikani kanssa, nautin kun saan hänelle hyvän mielen ja saan hänet nauramaan. Kävimme pojan ollessa 4kk lastenneurologilla, kun hänen päänsä kasvoi liian nopeasti, lastenlääkäri silloin sanoi että poikamme on iloinen ja hyvän tuulinen lapsi. Lääkäri kysyi että onko hän ollut paljon muiden lasten kanssa. Poika ei ole läheskään päivittäin tekemisissä joten uskon että omalla hulluttelulla oli osuutta asiaan.

    Tää tulee siis ihan luonnostaan :D, tällaisena haluan myös pysyä, näin on hyvä olla :)!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jeps, näin on hyvä olla :) varmasti on ollut hyötyä, että oot aktiivinen ja seurallinen äiti.

      Poista
  10. Täällä kanssa yksi heittäytyjä! Oikeestaan se tulee multa luonnostaa, eikä ole uskaltamisesta kyse. Vaikkei mulla omaa lasta ookkaan, mutta kun pääsen tilaa missä on kavereitten taikka sukulais lapsia niin ryömin niitten kanssa lattialla, pärryttelen autoilla, leikin lentokonetta tmstms :-D paikalla ei ole väliä !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hihi, hauskaa! Ja kiitos että jaksat usein kommentoida täällä tai ig:ssä.. piristät päiviääni aina :) Niilolt terkkuja <3

      Poista
    2. voii eii, kerro niilolle terkut halauksen kera ! :-)

      Poista
  11. Apua.. Mietin jo uskallanko sanoa mut mä en osaa :/ mä oon se outo tyyppi joka ei lapsenakaan osannut leikkiä leluilla. Puin barbeja, rakensin legoista talon ja silittelin pehmoja mut siihen se jäikin. En jotenkin osaa. Ei vaikka kuin yrittäis... Kyllä mä tietty joskus pelleilen ja vääntelen naamaani ja kutitan lapsia. Enkä ole myöskään yhtään se hellanlettas mitäs meidän pikku nasu -tyylinen :D mutta ei siinä mitään väärää ole että ihminen osaa olla ja heittäytyä. Se on hienoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tottakai uskallat, ei me kaikki olla samanlaisia, eikä meidän kuulukkaan olla :) Mä oon lapsenakin ollut kova leikkimään ja omannut aikamoisen mielikuvituksen. Niilon yksi sukulainen välillä jännittää miten lapsen kanssa ollaan tai miten keksisi jotain leikkejä, mutta silti hän on tilanteessa juuri niin kuin parhaaksi näkee :) Yleensä ei leiki tai hassuttele, mutta ottaa syliin ja tällä tavoin osoittaa olevansa mukana. Kukin tavallaan :)

      Poista